Maakunta laulu ja muita aarteitamme

MAAKUNTA LAULUMME ( klikkaa – kuuntele ja katsele maisemia )

1

Männikkömetsät ja rantojen raidat,
laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ah, polut korpia kiertävät, kaidat,
kukkivat kummut ja mansikkamaat!

Keitele vehmas ja Päijänne jylhä,
kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,
vuorien huippujen kauneus ylhä,
ah, kotiseutua muistoineen.
2.
Syntymäpaikka kun on sydän Suomen
siis sitä suottako kiittelisin?
Täällähän aukeni ens’ elon huomen,
tänne ma toivon hautanikin.

Täällä on naapuri heimoni verta,
täällä on ystävä voittamaton,
tänne, ah, tänne on kaipaus kerta,
täällä on kaikki, mi kallista on!

Musiikki: Miikka Mäkitalo, Ilkka Kainulainen, Siiri Kangas ja Samu Paananen
Video: Henri Valkeinen ja Miikka Mäkitalo

KESKI-SUOMEN LIPPU

Keski-Suomen värit ovat peräisin Keskisuomalaisen osakunnan nauhasta. Värit – musta, valkoinen ja punainen – päätettiin Keskisuomalaisen osakunnan kokouksessa 15.2.1932.Maakuntalippu

Lipussa tietenkin

MAAKUNTALINTU:

Metso;

Metso on kookkain Suomen metsäkanalintu. Uros eli ukkometso voi kasvaa jopa metrin pituiseksi ja painaa nelisen kiloa. Naaras eli koppelo on paljon pienempi. Tummavärisen ukkometson tunnusmerkkeinä ovat punaiset silmänympärykset ja komea pyrstö, jota se esittelee erityisesti soidinmenojen yhteydessä. Koppelo on ruskeankirjava ja sillä on pyöreäkärkinen pystö.

ISÄNNÄNVIIRI

Maakunnan isännänviiriKeski-Suomen isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus.

MAAKUNTAKUKKA: Päivänkakkara

Päivänkakkara
Päivänkakkara on paisteisten ketojen ja niittyjen kukka. Sopivien kasvupaikkojen vähentymisestä huolimatta päivänkakkara on Keski-Suomessa edelleen yleinen, mutta suuria kasvustoja tapaa enää harvoin. Useimmiten päivänkakkara kukoistaakin vähäisellä ketokaistaleella pellon tai tien pientareella, missä se säilyy tehokkaan siementuotantonsa ansiosta.

MAAKUNTAKALA: Järvitaimen

JärvitaimenJärvitaimen on täysikasvuisena 60-80 cm pitkä, mutta voi kasvaa 110 cm:n pituiseksi ja 22-23 kilon painoiseksi. Kasvu eri järvissä vaihtelee suuresti ravinnon saannista riippuen. Suomessa järvitaimenta tavataan kaikissa suurimmissa järvissä aina Inarinjärven pohjoispuolelle saakka.

MAAKUNTAKIVI: Dioriitti

Dioriitti on graniitin kaltainen syväkivi, jossa on 2/3 maasälpää ja 1/3 tummia mineraaleja, eniten sarvivälkettä. Dioriittia on louhittu rakennuskiveksi Jyväskylän lähellä, Viitasaarella ja Korpilahdella. Väriltään se on harmaa, mutta kiillotettuna lähes musta.

MAAKUNTALAULU: Keski-Suomen kotiseutulaulu

Säv. Ivar Widéen, san. Martti Korpilahti
Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat.
Ah, polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat!
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen.
Vuorien huippujen kauneus ylhä; ah, kotiseutua muistoineen.

Syntymäpaikka kun on sydän Suomen, siis sitä suottako kiittelisin?
Täällähän aukeni ens’ elon huomen, tänne ma toivon hautanikin.
Täällä on naapuri heimoni verta, täällä on ystävä voittamaton.
Tänne, ah, tänne on kaipaus kerta; täällä on kaikki mi kallista on!

Laulun nuotit (Keski-Suomen historia III, s. 13)

Kuuntele musiikkivideo: Keski-Suomen kotiseutulaulu

Musiikin sovitus ja esitys: Miikka Mäkitalo, Ilkka Kainulainen, Siiri Kangas, Samu Paananen
Video: Henri Valkeinen ja Miikka Mäkitalo

MAAKUNTANISÄKÄS: Metsäjänis on 50–60 senttimetriä pitkä, painaa 2–5,5 kilogrammaa ja sen hännän pituus noin seitsemän senttimetriä. Metsäjänis voi elää jopa 13-vuotiaaksi. Kesällä metsäjänis on harmaanruskea. Vatsapuoli on valkea. Korvissa on valkoiset reunat ja mustat kärjet. Talvisin metsäjäniksen turkki on valkoinen, ainoastaan korvanpäät ovat mustat. Metsäjänis kykenee juoksemaan jopa 60 kilometrin tuntinopeudella ja ui hyvin.