Keski-Suomi on tienhaarassa, mutta mihin tiet vievät?
Taloudessa on tapahtunut nopea ja voimakas käänne kasvuun. Maailmantalouden imussa myös Suomi saa osansa poikkeuksellisen vahvasta vedosta. Julkinen talous vahvistuu.
Työllisyyden paraneminen lisää kotitalouksien ostovoimaa ja investointeja. Sama tapahtuu yrityksissä, joiden ongelmaksi koetaan jo ammattitaitoisen työvoiman puute.
Tilanne on haastava ja se kertoo, ettei yhteiskuntamme ole tasapainossa. Keski-Suomessa tilanne on kaksijakoinen. Samanaikaisesti kärsimme korkeasta työttömyydestä ja pahenevasta työvoimapulasta. Työtä vailla olevat ja avoimet työpaikat eivät kohtaa.
Ongelmaan on etsittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja. Vastuu on ensisijaisesti valtion työvoimaviranomaisilla. Keski-Suomen Liiton, työmarkkinajärjestöjen, yrittäjien ja kuntien tulee lisätä panostuksia luovien ratkaisujen löytämiseksi. Tilanteen ratkaisemiseksi olisi koottava eri tahot yhteen.
KESKI-SUOMI ON sivistys- ja koulutusmaakunta. Työttömyys-työvoimapula-kaksoisongelman ratkaiseminen ja maakunnan houkuttelevuuden vahvistaminen edellyttävät, että huolehdimme edelleen sivistyksestä ja koulutuksesta. Positiivista on, että yhteistyö on edennyt.
Erittäin tärkeää on se, että toisen asteen koulutusta tarjotaan nuorille ja myös kaikenikäisille uudelleen- tai täydennyskoulutusta tarvitseville kaikilla seutukunnilla. Eräät oppilaitokset, mm. kansanopistot ovat taloudellisesti ahtaalla. Niiden säilymistä monipuolisia palveluja tarjoavina yksikköinä tulee edistää.
Yleistä huolta herättää syntyvyyden lasku maakunnassa. Haasteena nostan maakunnan ja sen kaikkien kuntien lapsiystävällisyyden, jossa perheiden toimeentulo, yleinen turvallisuus ja toimivat palvelut ovat vaikuttavassa asemassa.
Väestökehitys Keski-Suomessa on huolen aihe. Viime vuonna väestömäärämme kääntyi laskuun runsaalla sadalla hengellä. Määrä ei ole suuri, mutta kuitenkin negatiivinen. Vain kolmessa kunnassa Muurame, Jyväskylä ja Uurainen asukasmäärä kasvoi. Peräti 16 kunnassa vähenemä oli yli yhden prosentin. Kehittämistoimenpiteet on kohdennettava koko maakunnan alueelle.
EUROOPAN UNIONIN tulevan ohjelmakauden rahoituskehyksistä vuosille 2021–2027 ovat neuvottelut alkamassa. Pidän epätarkoituksenmukaisena sitä, että suomalaisten verovaroja kierrätetään yhä suuremmassa määrin Brysselin byrokratian kautta.
Muun muassa Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan erityisasemaa harvaan asutun alueen kriteerit täyttävänä on pidettävä vahvasti esillä.
Tämä edellyttää, että seutukunta saa koheesiorahoituksesta tukea kasvuun ja työllisyyteen liittyviin kohteisiin.
Koheesiorahaston pyrkimys vähentää alueiden taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta on näin koetinkiven alla.
Näyttää siltä, että sekä maatalouden, maaseudun kehittämisen ja koheesiopolitiikan rahoitus joutuu tuntuvien leikkausten kohteeksi samalla, kun Suomen nettomaksuosuus EU:lle kasvaa. Paine panostusten lisäämiseen muihin eurooppalaisiin kohteisiin ja toisaalta brexitin synnyttämän aukon täyttämiseen on kova. Periksi ei pidä antaa Suomen maakuntien tappioksi.
Maakunta- ja sote-uudistus on vaatinut ja vaatii edelleen poikkeuksellisen paljon työtä. Uudistus näyttää valtakunnallisesti olevan epävarmalla pohjalla, toiminnallisesti ja varsinkin taloudellisesti. Kuitenkin Keski-Suomessa asia on pysynyt hallinnassa.
Jos hanke kaatuu, on Keski-Suomessa harkittava vakavasti soten kokoamista maakunnallisille hartioille esimerkiksi Eksoten ja Siunsoten mallien pohjalta.
Tapani Mäki
maakuntavaltuutettu (ps.)
kaupunginvaltuutettu
Jyväskylä