Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri nimesi vastuuhenkilöt vuodelle 2026 – valmistautuminen eduskuntavaaleihin käynnistyy
Piirihallituksen kokous pidettiin 10.1. Viitasaarella, jossa tehtiin keskeiset henkilövalinnat vuodelle 2026 sekä eduskuntavaalikaudelle 2026–2027. Valinnoilla rakennetaan määrätietoisesti toimintakykyistä piiriä ja vahvaa pohjaa tuleviin vaaleihin.
Piirin puheenjohtajana toimii syyskokouksessa 2025 valittu Henri Sorvali (Jyväskylä).
Varapuheenjohtajiksi vuodelle 2026 valittiin:
1. varapuheenjohtaja: Topi Saarelainen (Toivakka)
2. varapuheenjohtaja: Harri Oksanen (Keuruu)
3. varapuheenjohtaja: Satu Nieminen (Uurainen)
Piirisihteeriksi vuodelle 2026 valittiin Joni Kotilainen (Äänekoski) ja taloudenhoitajaksi Harri Oksanen.
Eduskuntavaalien 2026–2027 ajaksi vaalipäälliköksi valittiin Leevi Ruotsalainen (Jyväskylä).
Vaalipäällikkö Leevi Ruotsalainen näkee edessä olevat vaalit ratkaisevina:
“Eduskuntavaalit ovat paikka, jossa ratkaistaan suunta Suomen tulevaisuudelle. Meidän tehtävämme on löytää rohkeita, osaavia ja uskottavia ehdokkaita, jotka uskaltavat puolustaa tavallisten suomalaisten etua. Ehdokashankinta käynnistyy nyt täydellä teholla.”
Piirisihteeri Joni Kotilainen painottaa tarvetta uudistaa ja vahvistaa piirin toimintaa:
“Piirin on oltava enemmän kuin hallinnollinen rakenne. Sen pitää olla aktiivinen, näkyvä ja jäseniään kuunteleva toimija. Tavoitteeni on kehittää piiriä suuntaan, jossa paikallisyhdistyksillä on aito tuki ja jäsenillä todellinen mahdollisuus vaikuttaa.”
Ensimmäinen varapuheenjohtaja Topi Saarelainen korostaa selkeää poliittista linjaa ja yhteistyötä:
“Ihmiset odottavat politiikalta suoraselkäisyyttä ja tekoja. Kun johto toimii yhtenäisesti ja yhteistyö pelaa, pystymme viemään viestiämme eteenpäin uskottavasti ja tekemään tulosta myös vaaleissa.”
Valinnoilla piiri lähtee Viitasaarelta käsin määrätietoisesti rakentamaan vahvaa ja näkyvää toimintaa tuleville vuosille.
Sotepalveluun 30 minuutissa, osasto joka seutukunnalla, vanhusten asumispalvelu kotiseudulla
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin piirikokous vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista koko Keski-Suomen alueella ihmisläheisinä ja asiakaslähtöisinä. Tämä toteutuu vain, kun asukkaiden usein tarvitsemat palvelut ovat saatavissa riittävän läheltä. Verkkoa voidaan täydentää liikkuvilla ja digitaalisilla palveluilla. Jokaisen tarvetta vastaavan soteaseman tulee löytyä 30 minuutin automatkan etäisyydeltä. Osastotoimintaa on oltava jokaisella maakunnan kuudesta seutukunnasta. Vanhusten ympärivuorokautista hoito- ja hoivapalvelua tai asumispalvelua tulee olla niin kattavasti, että yksikään vanhus ei joudu pitkäksi ajaksi kauas kotikunnastaan ja omaisistaan. Piirikokous on huolissaan hyvinvointialueen erittäin vaikeasta taloudellisesta asemasta. Sopeuttamistoimenpiteitä tarvitaan, mutta ne tulee suunnata ensi sijassa hoitoketjujen, hallinnon ja hankintojen tehostamiseen, omalääkärimallin käytön laajentamiseen sekä poliittisten ja muiden avustusten ja tukien leikkaamisiin. Tärkein tavoite on Keski-Suomen hyvinvointialueen itsenäisyyden turvaaminen.
Perussuomalaiset toimii. Suomen Uutisten Youtube-kanavalla RIIKKA PURRAN ohjelmaesittely. Keski-Suomen piirin paikallisyhdistyksillä on luonnollisesti omia paikallisia tavoitteita! Ole rohkeasti yhteydessä kuntakohtaisiin ehdokkaisiimme tai lähde itse ehdokkaaksi ja vaikuta niin kuntatasolla kuin hyvinvointialueellamme.OHJELMA LUETTAVISSA TÄSTÄ
Lisätietoja
Ilkka Salminen
Keski-Suomen Perussuomalaisten piirin puheenjohtaja
p.0401427111
puheenjohtaja.keski-suomi@perussuomalaiset.fi
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri nimesi aluevaaliehdokkaita kevään 2025 aluevaaleihin.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirihallitus nimesi 27.10 2024 ehdokkaita 13.4. 2025 käytäviin aluevaaleihin. Sunnuntaina nimettiin aluevaaliehdokkaiksi:
Jyväskylä
Lila Heinonen
Jarmo Nahkamäki
Timo Kivelä
Leevi Ruotsalainen
Viitasaari
Elina Räsänen
Saarijärvi
Harri Tollola
Kyyjärvi
Jussi Saarinen
Hankasalmi
Anne Mellin
Konnevesi
Antti Kupari
Äänekoski
Teuvo Hiltunen
Joutsa
Kari Tapper
Laukaa
Inka Nahkala
Tällä hetkellä nimettyjä aluevaaliehdokkaita on 33. Lisää nimetään tulevissa piirihallituksen kokouksissa.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri haluaa uudistaa ja tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluketjuja koko alueen kattavasti ja keventää hallintoa rohkeasti.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri nimesi ehdokkaita aluevaaleihin.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin hallitus nimesi 31.8.2024 pidetyssä kokouksessa 21 aluevaaliehdokasta 13.4.2025 käytäviin aluevaaleihin. Nimettyjen mukana tässä vaiheessa on 4 nykyistä aluevaltuutettua sekä 1 varavaltuutettu.
Jyväskylä
Marko Kolula ( aluevaltuutettu), Joni Parkkonen (varavaltuutettu), Janne Luoma-aho (aluevaltuutettu) , Vili Eskelinen, Mimori Fellman-Närhi, Kari Hokkanen, Jamaica Kaihlaniemi, Niklas Laine, Hannu Rossi, Henri Sorvali
Jämsä
Jukka Haaparanta ( aluevaltuutettu), Oula Lintula, Ilkka Salminen
Laukaa
Tommi Leppänen
Hankasalmi
Piia Isännäinen
Saarijärvi
Jouni Vuori (aluevaltuutettu)
Muurame
Valtteri Vänttinen
Keuruu
Krista Lytsy
Hannu Järvinen
Arsi Saarijärvi
Petri Heinonen
Lisäksi piiri nimesi vaalipäälliköksi Kari Pajusen sekä piirisihteeriksi Piia Isännäisen.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin syyskokous pidettiin 9.12.2023 Kyyjärvellä. Syyskokouksen puheenjohtaja toimi Kyyjärven perussuomalaisten puheenjohtaja Jouko Kaltiainen.
Syyskokous valitsi piirihallituksen ja puheenjohtajan vuodeksi 2024. Janne Luoma-aho Jyväskylästä jatkaa puheenjohtajana myös vuoden 2024. Piirihallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:
Hankasalmi
– Piia Isännäinen
Joutsa
– Juha Järvinen
Jyväskylä
– Henri Sorvali
– Jyrki Ahlgren
– Sanna Hämäläinen
– Kari Hokkanen
– Timo Lehtonen
– Jarmo Nahkamäki
Jämsä
– Pekka Kataja
– Jyrki Niittymaa
– Jukka Haaparanta
Kannonkoski
– Riitta Siikaranta
Karstula
– Leevi Marila
Keuruu
– Harri Oksanen
Kinnula
– Harri Virtala
Kyyjärvi
– Jouko Kaltiainen
Laukaa
– Joona Hintikka
– Tommi Leppänen
Multia
– Marjo Mitronen
Muurame
– Kari Pajunen
Petäjävesi
– Mika Kauppinen
Pihtipudas
– Marko Tiainen
Saarijärvi
– Jouni Vuori
– Tapio Hiekkavirta
Toivakka
– Topi Saarelainen
Uurainen
– Virpi Salminen
Viitasaari
– Seppo Ijäs
Äänekoski
– Joni Kotilainen
– Jarmo Aho
-Harri Hautsalo
Vuoden 2024 piirihallitus tulee pitämään järjestäytymiskokouksen joulukuun 2023 aikana.
Puolueemme 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas piti kokousväelle ajankohtaiskatsauksen.
Piirihallitus 2023 piti järjestäytymiskokouksen 29.12.2022 vuodelle 23 ja teki seuraavat valinnat yksimielisesti.
1.varapuheenjohtaja + rahastonhoitaja Harri Oksanen
2.varapuheenjohtaja Joni Kotilainen
3.varapuheenjohtaja Jukka Haaparanta
Piirisihteeri Kari Pajunen
Työvaliokunta: Janne Luoma-aho, Harri Oksanen, Joni Kotilainen, Jukka Haaparanta, Kari Pajunen, Lauri Virtanen, Topi Saarelainen, Seppo Ijäs ja Joona Hintikka.
Hyvinvointi ja turvallisuus kaikille keskisuomalaisille
Meidän arvomme;
läheisyys
turvallisuus
avoimuus
suomalaisuus
Perussuomalainen päätavoitteemme
Päätavoitteenamme on järjestää ja varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut koko Keski-Suomen hyvinvointialueella lähipalveluina niin, että jokaisella alueella asuvalla suomalaisella on iästä, sukupuolesta, asuinkunnasta, terveydentilasta, vammaisuudesta, taloudellisesta asemasta tai muusta vastaavasta syystä riippumatta laadullisesti korkeatasoiset, nopeasti saavutettavat ja tehokkaasti järjestetyt, monipuoliset ja kohtuuhintaiset julkiset palvelut, joita yksityiset palvelut täydentävät. Haluamme ohuen hallinnon ja vahvat panostukset palvelutoimintaan. Turvaamme asiakkaiden valinnanvapauden, ja torjumme maksimaalisen voittojen tavoittelun yksityisellä puolella hoito ja palvelutasoa laskemalla. Torjumme yksityisen voitontavoittelun sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Hyvinvointialueen tulee laatia yhteistyössä kuntien kanssa koko Keski-Suomen kattava lähipalvelusuunnitelma, joka aluevaltuuston tulee vahvistaa.
Yhteiset tavoitteemme hyvinvointialueelle
varmistamme palveluiden korkean laadun ja nopean saatavuuden
turvaamme lähipalvelut koko Keski-Suomen alueella
pidämme asiakas- ja potilasmaksut kohtuullisina
torjumme veroastetta nostavan maakuntaveron
varmistamme palvelujen integraation toteutumisen
parannamme toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta
torjumme palveluiden alueellisen keskittämisen
varmistamme johdon pätevyyden tehtäviinsä
edellytämme koko henkilöstön osaavan hyvää suomen kieltä
turvaamme palvelut vain maassa laillisesti oleville
varmistamme hyvällä henkilöstöpolitiikalla osaavan henkilöstön saannin ja pysyvyyden
panostamme henkilöstön jaksamiseen, koulutukseen ja työoloihin
puutumme väärinkäytöksiin ja työpaikkakiusaamiseen
pidämme hallinnon kevyenä ja tehokkaana
torjumme poliittiset virkanimitykset ja palkkiovirat
vahvistamme taloudenpidon vastuullisuutta
huolehdimme asiakkaiden ja potilaiden tietoturvasta
valmistelemme hankinnat erityisen huolellisesti
käytämme hankinnoissa paikallisia toimijoita ja tuottajia
Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteissa
Henkilöstön määrä, osaaminen, kalusto ja toimintavalmius on oltava sellaisella tasolla, että kuntalaisille voidaan turvata lakisääteiset pelastuspalvelut
Näihin tavoitteisiin, jotka Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ry:n piirihallitus on hyväksynyt, jokainen perussuomalainen aluevaaliehdokas on sitoutunut. Kannamme yhdessä vastuuta!
Keski-Suomessa työn alla oleva neljän kunnan kuntaliitos toisi suomalaiselle kuntakentälle uuden kunnan. Parhaillaan kuntajakoselvityksessä on menossa kuntalaisten kuuleminen, joka kestää vielä viikon päivät.
Kivijärven, Kyyjärven, Kannonkosken ja Karstulan kunnanhallitukset käsittelevät kuntajakoselvitystä maanantaina 8. helmikuuta ja viikkoa myöhemmin kunnat lyövät kantansa lukkoon valtuustojen kokouksissa. Lopullisesti mahdollisen kuntaliitoksen vahvistaa valtioneuvosto ensi kesäkuussa.
Jos Suomenselän kunta syntyy, niin se on 2 580 neliökilometrin kokoisena Keski-Suomen laajin kunta. Väkimäärä jää tosin yhdistymisen jälkeenkin noin 7 500 asukkaaseen.
Nimi ja palvelut puhuttavat
Jos uusi kunta syntyy, niin uudeksi kunnanjohtajaksi on jo valittu Karstulan kunnanjohtajana toimiva Pekka Kanervio. Työtä kuntajakoselvityksen eteen on tehty Keski-Suomessa hartiavoimin ja puhuttavaa on riittänyt.
-Uuden kunnan nimi on aiheuttanut kaikkein eniten keskustelua. Osalle se tosin olisi aina väärä, vaikka se olisi mikä tahansa, Kanervio kertoo.
Kuntalaisten peruspalveluista Saarikka hoitaa jo nyt kaikkien kuntajakoselvityksessä mukana olevien kuntien sote-palvelut.
-Suuri yksittäinen asia keskusteluissa on ollut myös se, miten palvelut säilyvät oman kunnan alueella. Pienemmissä kunnissa tosin palvelut on jo nyt ajettu alas.
-Alueen koulut pullistelevat oppilaita. Karstulaan valmistuu uusi koulu, mutta emme saa sinne kaikkia oppilaita vieläkään mahtumaan. Kun kysyimme naapurikunnista, että olisiko mahdollista sijoittaa oppilaita heidän kouluihin, niin niissäkään ei tilaa ollut. Joten koulujen lakkauttamisia on turha pelätä, Pekka Kanervio pohtii.
Kyyjärvi pakon edessä
Kuntaliitosselvityksen taustalla on Kyyjärven heikko taloudellinen tilanne. Valokuituyhtiön osakkeiden alaskirjaus oli se viimeinen niitti, jonka johdosta valtiovarainministeriö määräsi kriisikunnan erityiseen kuntajakoselvitykseen.
Kyyjärven kunta oli osakkaana Keski-Suomen Verkkoholding Oy:ssä yhdeksän muun keskisuomalaisen kunnan kanssa. 2,3 miljoonan euron takausvastuut realisoituivat ja yhtiön yli puolen miljoonan euron osakkeet alaskirjattiin kunnan kirjanpidossa.
Heti alkuvaiheessa selvityksessä mukana olevista kunnista Karstula ilmoitti lähtevänsä ehdoitta mukaan. Kesän aikana asialle kypsyivät myös Kannonkoski ja Kivijärvi. Molemmissa kunnissa valtuusto päätti mukaan lähdöstä selvitykseen äänin 9–6.
Perusturvaliikelaitos Saarikan omistaa Saarijärven, Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven muodostama kuntayhtymä. Saarikka tuottaa kuntien alueelle niiden tarvitsemat sote-palvelut.
Mieli muuttui kesällä
Keskustelu Kivijärvellä kuntaliitoksen tiimoilta on ollut perin värikästä. Vastustajia liitokselle löytyy.
Ratkaisun päivä kuntaliitosten suhteen on edessä reilun kuukauden kuluttua.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto erotti kaupunginhallituksen ja nimesi sen uudelleen – Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi valittiin kaupunginhallitukseen.
Suomessa on tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa työeläkeläistä. Heistä 60 prosenttia saa eläkettä keskimäärin 1 500 euroa kuukaudessa. Yli 80 vuotiaita on 300 000 ja heidän keskimääräinen kuukausieläke on 1 100 euroa.
Kun tästä vähennetään verot, vuokrat tai vastikkeet ja jokapäiväinen leipä, niin kovin iso ei ole seteli, joka voidaan käyttää iäkkäiden ihmisten muihin menoihin. Lääkekulut vievät usein eläkeläisen viimeisenkin setelin.
Perussuomalaiset ovat tiedostaneet tilanteen ja eduskuntaryhmä onkin tehnyt lakialoitteen – tilanteen korjaamiseksi – jo vuosi sitten. Aloitteessa esitetään, että niiden pienituloisten eläkeläisten osalta, joiden eläke on korkeintaan 1 500 euroa kuukaudessa, siirryttäisiin taitetusta indeksistä ns. puoliväli-indeksiin.
Esitys ei lisää senttiäkään valtíon menoja, koska työeläkkeet maksetaan työeläkerahastoista, mutta lisäisivät valtion, kuntien ja seurakuntien verotuloja. Lisäksi eläkeläisten toimeentulon kohotessa, myös KELAn menot pienenevät.
JULKILAUSUMA 2
Ilmastopolitiikka iskee rajusti Keski-Suomeen
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirikokous vaatii Marinin hallitusta luopumaan ylimitoitetusta ilmastopolitiikasta. Se iskee kaikkein rajuimmin maaseutuun, joka muutoinkin menettää työpaikkoja, palveluja ja ihmisiä hallituksen keskittämispolitiikan takia.
Hiilidioksidipäästömme ovat vain promillen luokkaa koko maapallon päästöistä. Meillä on maailman puhtain teollisuus, jonka toimintaedellytykset tulee turvata.
Piirikokous on huolissaan Säynätsalon vaneritehtaan ja Kaipolan paperitehtaan lopettamisista. Hallituksen päätös ajaa polttoturpeen käyttö alas vie työpaikkoja Keski-Suomen maaseudulta ja nostaa asumiskustannuksia mm. Jyväskylässä. Näin ei saa jatkua.
Piirikokous vaatii, että Marinin hallitus muuttaa epärealistisen ilmastopolitiikkansa realistiseksi ja kansamme edun mukaiseksi.
JULKILAUSUMA 3
Euroopan Unionin ns. elvytysrahaston Suomen osuutta koskeva kansalaisaloite on ylittänyt 50.000 kannattajan rajan ja aloite tulee näin eduskunnan käsiteltäväksi. Pääministeri Marin käsittämättömästi neuvotteluissa jo hyväksyi tuon miljardikaupalla tappiollisen paketin ja muu hallitus on yhtynyt tähän näkemykseen. Piirikokous vaatii jyrkästi, että eduskuntakäsittely vielä muuttaisi maan hallituksen kannan. Tuon paketin hyväksyntä tietäisi laskun maksua vielä kauas jälkipolvillekin.
Monet pienetkin EU:n jäsenmaat menestyivät omalta osaltaan neuvotteluissa hyvin. Miksi Suomi aina työntyy etunenässä maksajan paikalle? Taas kerran puheet päättäjien pöydässä istumisesta ja Suomen etujen puolustamisesta osoittautuivat vain ontoiksi luuloiksi.
Keski-Suomen Perussuomalaisten piirin syyskokouksessa valittu vuoden 2020 piirinhallitus piti järjestäytymiskokouksen 11.12.2019 Muuramessa. Kokous teki seuraavia henkilövalintoja
1. varapuheenjohtaja Harri Oksanen (Keuruu)
2. varapuheenjohtaja Kaisa Garedew (Jyväskylä)
3. varapuheenjohtaja Joni Kotilainen (Äänekoski)
Piirisihteeri Kari Pajunen
Keski-Suomen Perussuomalaiset alkaa valmistautumaan puheenjohtaja Jyrki Niittymaan johdolla
tuleviin kuntavaaleihin.
Jyrki Niittymaa johtaa Keski-Suomen Perussuomalaisia
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin syyskokous valitsi lauantaina 16.11. uudeksi puheenjohtajakseen kaupunginvaltuutettu, veturinkuljettaja (eläkel) Jyrki Niittymaan Jämsästä. Jyrki aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. Piirin syyskokous oli valinnasta yksimielinen. Kokous pidettiin Viikinlahti Campuksella Keuruulla.
Piiriä pitkään johtanut Tapani Mäki ei asettunut ehdolle.
Piirihallituksessa edustus jokaisesta jäsenyhdistyksestä
Piirihallitukseen vuodelle 2020 valittiin
Hankasalmelta Ari Leinonen (varajäsen Markku Manninen),
Joutsasta Saku Kaistinen (Jussi Lehtonen),
Jyväskylästä kuusi jäsentä Maria Riikonen (Tero Hakkarainen) Kaisa Garedev (Arto Rinnesalo), Jari Rouhiainen (Jouni Välisaari), Kari Hokkanen (Janne Luoma-aho), Tapani Mäki (Tomi Kostian) ja Jarmo Nahkamäki (Ari Vaskelainen),
Jämsästä kolme jäsentä Pekka Kataja (Joni Frisk), Niko Riekkovaara (Oula-Antti Lintula), Sirpa Rintala (Eila Sahala),
Kannonkoskelta Seppo Ahonen (Juhani Sorri),
Karstulasta Satu K. Koskinen (Leevi Marila),
Keuruulta Harri Oksanen (Petri Heinonen),
Kinnulasta Harri Virtala (Sampo Laitala),
Kuhmoisesta Ari Ampuja (Lea Aittolahti),
Laukaasta Joona Hintikka (Ilpo Oksanen),
Muuramesta Kari Pajunen (Aki Lilja),
Petäjävedeltä Heikki Puhakka (Hannu Kangas),
Pihtiputaalta Marko Tiainen (Jari Huttunen),
Saarijärveltä Hannu Vilkkilä (Pentti Tuomi),
Toivakasta Topi Saarelainen (Martti Saari),
Uuraisilta Lauri Virtanen (Satu Nieminen),
Viitasaarelta Seppo Ijäs (Ilpo Manninen) sekä
Äänekoskelta kaksi jäsentä Joni Kotilainen (Marko Laitinen) ja Lauri Lax (Teuvo Hiltunen).
Kokousta juhlisti Puoluesihteeri ja kansanedustajia
Tervehdyksessään kokouksessa vieraillut Puoluesihteeri Simo Grönroos muistutti, että kansan luottamus tulee ansaita joka päivä uudelleen ja galluppien kimallukseen ei tule sokaistua. Puheessaan hän analysoi syitä miksi Perussuomalaisten kannatus on runsaassa vuodessa kasvanut lähes kolminkertaiseksi.
Puoluesihteerin mukaan tärkein selitys on se, että suomalaiset ovat samaa mieltä niistä poliittisista linjoista joita ajamme. Perussuomalaiset ovat ainoa puolue joka ajaa sen maahanmuuton lopettamista, mikä on Suomelle haitallista. Toinen on ilmastopolitiikka. Perussuomalaiset edustavat sitä näkökantaa, jota kansan enemmistö tukee.
Omat tervehdyksensä kokoukselle toivat myös Keski-Suomen perussuomalaiset kansanedustajat Toimi Kankaanniemi ja Jouni Kotiaho. Kokousväki sai kuulla kattavan katsauksen eduskuntatyöstä ja ajankohtaisista asioista.
Jyväskylää edustaa uusi yhdistys
Piirin syyskokouksen tietoon saatettiin että, Perussuomalaiset rp.n Puoluehallitus oli jo viime kokouksessaan hyväksynyt Jyväskylän Seudun Perussuomalaiset ry:n ainoaksi Perussuomalaista puoluetta edustavaksi puolueen paikallisyhdistykseksi Jyväskylässä.
Puolueen päätöksellä uusi Jyväskylän Seudun Perussuomalaiset ry on Jyväskylässä
ainoa paikallisyhdistys, jolla on oikeus asettaa Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaita
seuraavissa vaaleissa eli jättää keskusvaalilautakunnalle Perussuomalaisten
kuntavaaliehdokaslista.
Julkilausumissaan Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin syyskokous ottaa kantaa Rinteen hallituksen ilmastopolitiikkaan, ratojen sähköistämiseen sekä ns. taitettuun indeksiin.
Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi nousee Jyväskylän kaupunginvaltuustoon sen loppukaudeksi, koska nykyinen valtuutettu Mauno Vanhala (kesk.) jättää tehtävän. Vanhala on pyytänyt eroa kaikista luottamustehtävistä henkilökohtaisten syiden takia. Kaupunginhallitus päättää eron myöntämisestä maanantaina.
Kankaanniemi on ensimmäinen varavaltuutettu perussuomalaisten ryhmässä, ja nousee näin Vanhalan tilalle, koska Vanhala siirtyi perussuomalaisista keskustan valtuustoryhmään vasta kuntavaalien 2017 ja valtuustokauden alkamisen jälkeen.
Vanhalan eropyyntö koskee myös perusturvalautakunnan jäsenyyttä ja maakuntavaltuuston varajäsenen tehtävää.
Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt Eu-vaaliehdokkaaksi
Teuvo Hakkaraisen Keski-Suomesta
s. 12.04.1960Yrittäjä
SahuriViitasaariteuvo.hakkarainen@eduskunta.fi09 432 3040Liikenne- ja viestintävaliokunta (varajäsen) 09.06.2015 –
Maa- ja metsätalousvaliokunta (jäsen) 05.05.2015 –
Talousvaliokunta (varajäsen) 30.06.2017 –
Halla-aho piti Citymarketin aulassa puheen, jossa hän kertoi perussuomalaisten seuraavan vaalikauden tavoitteista. Hän puhui huvittuneena siitä, miten tulevista eduskuntavaaleista on tehty vuoroin maahanmuutto- ja vuoroin ilmastovaaleja. Vaalit eivät koskaan ole yhden asian vaalit, Halla-aho totesi.
Median esiin nostamat aiheet, kuten Oulun seudun seksuaalirikokset, vaikuttavat suoraan siihen, mitä toimenpiteitä kansanedustajilta odotetaan. Viimeisimpänä suurta yleisöä puhuttavat vanhustenhoidon epäkohdat, joihin Halla-aho otti myös kantaa puheessaan.
– Kunnilla on liian vähän rahaa tuottaa ne vanhusten hoivapalvelut, joita tarvittaisiin. Meidän pitää miettiä, miten haluamme kohdella ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä tehneet töitä ja rakentaneet tätä maata, Halla-aho sanoi ja sai aikaan hyväksyviä nyökkäyksiä.
Yleisöstä esitettiin huoli siitä, pitääkö puolue tällä kertaa vaalilupauksensa. Halla-aho vakuutti, että takinkäännöstä ei ole pelkoa.
Tilaisuuden jälkeen kansanedustajan matka jatkui Viitasaarelle ja Pihtiputaalle. Halla-aho kertoi puhelimitse ÄKSälle, että Äänekoskella puhuttiin niistä asioista, jotka huolestuttavat myös muualla, kuten työllisyydestä ja vanhustenhoidosta, mutta myös ilmastonmuutoksesta.
– Äänekoskelle on aina ilo tulla! Teollisuus vaikuttaa paljon siihen mistä asioista Äänekoskella puhutaan: ilmastopolitiikka on lähellä ihmisten sydäntä, sillä tehdyt päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen konkreettisemmin kuin jossain muualla, Halla-aho ruoti.
Bio- ja metsätalouden tulevaisuuden Halla-aho näkee positiivisena, kunhan liian tiukat ilmastosäädökset eivät tukahduta sen kilpailukykyä.
– Metsäteollisuus on yksi Suomen tärkeimmistä vientiteollisuuden aloista, ja sen kilpailuedellytyksiin vaikuttaa suoraan se, mitä muut puolueet ovat päättäneet syksyn ilmastolinjauksessa. Tämä johtaa kiihtyvään hiilivuotoon, eli teollisuus karkaa niihin maihin, joissa päästömääräykset eivät ole niin tiukkoja, Halla-aho toteaa.
Perussuomalaisten ratkaisu ilmastonmuutokseen myös teollisuuden kilpailukykyä kannattaen on pitää ilmastolinjaukset suhteellisuudentajuisina.
– Suomen ei pidä ottaa kunnianhimoisempia päästötavoitteita kuin mitä EU:n laajuisesti on tehty. Metsäviennille tärkeä kuljetusala kärsii jo nyt tiukentuneista säädöksistä. Energiaverotus pitäisi asettaa direktiivin sallimaan minimiin ja energian kohtuuhintainen tuotanto varmistaa. Sitä ei voi tehdä ajamalla kivihiiltä ja turvetta suoraan alas, Halla-aho linjaa.
Äänekoskelaiset Juho Lasarov ja Riku Pietiläinen grillasivat Halla-ahoa tilaisuuden loppupuolella muun muassa verotuksesta. Kaksikko on ollut aina kiinnostunut politiikasta ja seurannut keskustelua aktiivisesti. Halla-ahon tilaisuuteen miehet tulivat, koska perussuomalaisten näkemykset kiinnostavat.
– Perussuomalaiset ajaa semmoisia asioita, jotka osuu omiin kokemuksiin. Vielä ei ole ihan varmaa, ketä äänestän, Pietiläinen pohtii.
Kaksikon mukaan Sipilän hallitus on onnistunut taittamaan velkaantumisen kasvun ja selvinnyt hyvin edellisen hallituksen jättämässä hankalassa tilanteessa. He ovat olleet hallituksen toimiin ”kohtuullisen tyytyväisiä”.
– Hallitus ei ole huonontanut minun eli tavallisen työssäkäyvän ihmisen tilannetta. Media keskittyy välillä liikaa negatiivisiin asioihin, ja hyvät puolet jäävät huomiotta, Lasarov toteaa.
Kuntien ja varsinkin suurten kaupunkien julkisten palvelujen tuotannossa on ilmennyt arveluttavia kytkentöjä poliittisia puolueita lähellä oleviin yhteisöihin. Jyväskylässä kytkennät näyttävät poikkeuksellisen räikeiltä. Ne koskevat kaupungissa vahvassa asemassa olevaa sosialidemokraattista liikettä.
Sama koskee monissa kaupungeissa ja kunnissa mm. vuokra-asuntoja tarjoavia puoluekytkentäisiä säätiöitä.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirikokous vaatii kytkentöjen täydellistä avaamista ja viranomaisten tutkintaa. Jos rikoksia paljastuu, on lain määräämien rangaistusten lisäksi tällaisten toimijoiden jatkaminen kiellettävä. Vain näin voidaan palauttaa veronmaksajien luottamus kuntien päätöksentekoon.
Piirikokous toteaa, että Sipilän hallitus haluaa siirtää lähes kuuden miljardin arvosta sote-palveluja markkinoille. Markkinaehtoinen sote-uudistus avaa nykyistäkin laajemmat mahdollisuudet väärinkäytöksille ja korruptiolle. Tämä on yksi peruste hylätä maakunta-sote-uudistus esitetyssä muodossa, vaatii piirikokous.
Taloudessa on tapahtunut nopea ja voimakas käänne kasvuun. Maailmantalouden imussa myös Suomi saa osansa poikkeuksellisen vahvasta vedosta. Julkinen talous vahvistuu.
Työllisyyden paraneminen lisää kotitalouksien ostovoimaa ja investointeja. Sama tapahtuu yrityksissä, joiden ongelmaksi koetaan jo ammattitaitoisen työvoiman puute.
Tilanne on haastava ja se kertoo, ettei yhteiskuntamme ole tasapainossa. Keski-Suomessa tilanne on kaksijakoinen. Samanaikaisesti kärsimme korkeasta työttömyydestä ja pahenevasta työvoimapulasta. Työtä vailla olevat ja avoimet työpaikat eivät kohtaa.
Ongelmaan on etsittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja. Vastuu on ensisijaisesti valtion työvoimaviranomaisilla. Keski-Suomen Liiton, työmarkkinajärjestöjen, yrittäjien ja kuntien tulee lisätä panostuksia luovien ratkaisujen löytämiseksi. Tilanteen ratkaisemiseksi olisi koottava eri tahot yhteen.
KESKI-SUOMI ON sivistys- ja koulutusmaakunta. Työttömyys-työvoimapula-kaksoisongelman ratkaiseminen ja maakunnan houkuttelevuuden vahvistaminen edellyttävät, että huolehdimme edelleen sivistyksestä ja koulutuksesta. Positiivista on, että yhteistyö on edennyt.
Erittäin tärkeää on se, että toisen asteen koulutusta tarjotaan nuorille ja myös kaikenikäisille uudelleen- tai täydennyskoulutusta tarvitseville kaikilla seutukunnilla. Eräät oppilaitokset, mm. kansanopistot ovat taloudellisesti ahtaalla. Niiden säilymistä monipuolisia palveluja tarjoavina yksikköinä tulee edistää.
Yleistä huolta herättää syntyvyyden lasku maakunnassa. Haasteena nostan maakunnan ja sen kaikkien kuntien lapsiystävällisyyden, jossa perheiden toimeentulo, yleinen turvallisuus ja toimivat palvelut ovat vaikuttavassa asemassa.
Väestökehitys Keski-Suomessa on huolen aihe. Viime vuonna väestömäärämme kääntyi laskuun runsaalla sadalla hengellä. Määrä ei ole suuri, mutta kuitenkin negatiivinen. Vain kolmessa kunnassa Muurame, Jyväskylä ja Uurainen asukasmäärä kasvoi. Peräti 16 kunnassa vähenemä oli yli yhden prosentin. Kehittämistoimenpiteet on kohdennettava koko maakunnan alueelle.
EUROOPAN UNIONIN tulevan ohjelmakauden rahoituskehyksistä vuosille 2021–2027 ovat neuvottelut alkamassa. Pidän epätarkoituksenmukaisena sitä, että suomalaisten verovaroja kierrätetään yhä suuremmassa määrin Brysselin byrokratian kautta.
Muun muassa Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan erityisasemaa harvaan asutun alueen kriteerit täyttävänä on pidettävä vahvasti esillä.
Tämä edellyttää, että seutukunta saa koheesiorahoituksesta tukea kasvuun ja työllisyyteen liittyviin kohteisiin.
Koheesiorahaston pyrkimys vähentää alueiden taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta on näin koetinkiven alla.
Näyttää siltä, että sekä maatalouden, maaseudun kehittämisen ja koheesiopolitiikan rahoitus joutuu tuntuvien leikkausten kohteeksi samalla, kun Suomen nettomaksuosuus EU:lle kasvaa. Paine panostusten lisäämiseen muihin eurooppalaisiin kohteisiin ja toisaalta brexitin synnyttämän aukon täyttämiseen on kova. Periksi ei pidä antaa Suomen maakuntien tappioksi.
Maakunta- ja sote-uudistus on vaatinut ja vaatii edelleen poikkeuksellisen paljon työtä. Uudistus näyttää valtakunnallisesti olevan epävarmalla pohjalla, toiminnallisesti ja varsinkin taloudellisesti. Kuitenkin Keski-Suomessa asia on pysynyt hallinnassa.
Jos hanke kaatuu, on Keski-Suomessa harkittava vakavasti soten kokoamista maakunnallisille hartioille esimerkiksi Eksoten ja Siunsoten mallien pohjalta.
Kankaanniemi vaatii ay-liikkeen verovapaiden vuokratulojen suitsimista: Ay-pomot kasvattavat tulojaan ja vuokralainen maksaa
Tuloerot ja velkaantuneisuus kasvussa työllisyyden kasvusta huolimatta
Eduskunta keskusteli tänään kuluvan vuoden lisätalousarviosta. Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myönsi, että lisätalousarvio kertoo talouden ja työllisyyden kasvusta, mutta huomautti samalla vaarallisesta velkaantumisvauhdista.
Myös tulo- ja varallisuuserot kasvavat samalla kun ulosotossa olevien ja muutoin ahtaalla elävien määrä on erittäin suuri. Tämä on ikävä tosiasia. Valtionkin velkaantuminen jatkuu. Tänä vuonna nettovelanotto kasvaa 1,7 miljardia euroa. Vuoden lopussa valtiolla on velkaa 108 miljardia, Kankaanniemi huomautti.
Kotitalouksien velkaantuminen huolestuttavinta
Monet tahot, muun muassa Suomen Pankki ja Finanssivalvonta, ovat ilmaisseet vakavan huolensa kotitalouksien velkaantumisesta. Velkaantumisaste lähestyy 130 prosenttia.
– Erityisesti nuoret lapsiperheet, joilla on esimerkiksi suuret asuntolainat, ovat vaarassa tämän suhteen. On muistettava sekin, että kun taloushuolet kasvavat, rakkaus hiipuu. Perheiden hajoaminen ja mahdollinen työttömyys laukaisevat ongelmat, joista kärsivät kaikki.
Asumiskustannukset ovat kohtuuttomat – ay-liikkeen voitot kuriin
Perussuomalaiset esittivät viime syksynä vaihtoehtobudjetissa niin sanotun asumisen halpuutus-ohjelman. Kankaanniemen mukaan hallitus ei ole tehnyt asiassa mitään.
– Ajankohtainen asia on Kojamo Oy:n listautuminen. Eräät eläkeyhtiöt ja lukuisa joukko ammattiliittoja aikoo rahastaa satoja miljoonia ja verovapaasti. Kojamon 35 000 vuokralaista pelkäävät, että heidän vuokransa nousevat pörssiin menon myötä, eivätkä syyttä. Varsinkaan ulkomaiset, mutta eivät kotimaisetkaan sijoittajat ole hyväntekijöitä, eivät edes ay-pomot, joiden palkkioihin tulee huimia korotuksia!
– ”Kun muut niin mekin”, totesi Kojamon hallituksen puheenjohtaja Riku Aalto 26 000 eurosta 60 000 euroon nousevasta vuosipalkkiostaan. Kyllä pörssiin meno kannattaa, sen ymmärtävät ay-pomotkin! Missä on oikeus ja kohtuus! Tätä kysyvät äänestäjät. Mitä tähän vastaavat edustajat Rinne, Heinäluoma, Viitanen ja Andersson? Kankaanniemi sivalsi.
Perussuomalaiset vaativat korjausta yhteisöjen kiinteistörahastukseen
Perussuomalaiset vaativat, että hallitus viipymättä selvittää ja korjaa yleishyödyllisten yhteisöjen määrittelyä siten, että sen mukanaan tuomaa verovapautta ei käytetä hyväksi.
– Raaka bisnes ei voi olla yleishyödyllistä, vaikka sitä harrastaisi ay-liike tai työnantajajärjestö tai Nuorisosäätiö.
Aktiivimalli tuo vain kuluja
Lisätalousarviossa esitetään 3,5 me määrärahalisäystä Kelalle aktiivimallin hallinnointiin. Kankaanniemen mukaan tarve olisi kaksinkertainen.
Aktiivimalli on siirtänyt lyhyen voimassaolonsa aikana noin 15 000 työtöntä toimeentulotuen piiriin. Tämäkö oli mallin tarkoitus? Siis kyykyttää pitkäaikaistyöttömiä, leikata heidän pientä korvaustaan ja siirtää heidät toiselle luukulle eli toimeentulotuen piiriin? Kankaannimi kysyi.
Sote-aikataulut kaikkine uudistuksineen täysin sekaisinHallitus ajoi viime syksynä läpi 100 miljoonan euron määrärahan sote-uudistuksen valinnanvapauden pilotointiin. Nyt hallitus esittää saman suuruista valtuutta samaan tarkoitukseen.
– Hallituksen aikataulut ovat täysin sekaisin. Valinnanvapaus olisi pitänyt toteuttaa alkuperäisen hallitusohjelman mukaisesti vasta sote-uudistuksen viimeisessä vaiheessa. Sitä olisi pitänyt aidosti kokeilla ja testata käytännössä. Näin olisi edetty vastuullisesti.
– Nyt hallitus yrittää erittäin suurella verorahojen panostuksella, 200 miljoonalla eurolla, betonoida kelvottoman ja kalliiksi tulevan valinnanvapausmallinsa niin, että seuraava eduskunta ja hallitus olisivat sidottuja juuri tähän markkinamalliin, Kankaanniemi arvostelee.
Kankaanniemi huomauttaa, että onneksi vuosi sitten valtiovarainvaliokunta puuttui tähän menettelyyn, joka oli menossa perustuslain vastaisesti eteenpäin.
– Nyt koko määräraha ja valtuusesitys ovat ehdollisia. Niitä ei voi käyttää ennen kuin sote-lait ovat voimassa. Lait puolestaan näyttävät ajautuneen umpikujaan. Näyttää siltä, että Kokoomus ei saa intohimoisesti haluamaansa markkinaehtoista valinnanvapautta eikä valtiovarainministeriö sote-palveluja leikkaavaa budjettirajoitettaan.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri
Piirikokous Muurame 28.4.2018
Piirikokouksen julkilausumat
Julkaisuvapaa
Taitettu indeksi korjattava viipymättä
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirikokous toteaa, että talouskasvun, työmarkkinasopimusten ja liukumien ansiosta palkansaajien tulot kasvavat lähivuosina tuntuvasti. Kun työeläkkeet on sidottu ns. taitettuun indeksiin, jossa palkkakehityksen osuus on vain 20%, eläkeläiset jäävät tulokehityksessä jälkeen entistäkin enemmän.
Piirikokous vaatii, että eduskunta palauttaa viipymättä työeläkeläisiä loukkaavan ns. taitetun indeksin ns. puoliväli-indeksiksi. Tällöin eläkkeet seuraisivat nykyistä paremmin palkkakehitystä. Piirikokous ei pidä oikeudenmukaisena sitä, että palkansaajien ja eläkeläisten välinen tuloero kasvaa. Myös eläkeläisten verotus on säädettävä samansuuruiseksi samaa tulotasoa olevien palkansaajien kanssa.
Piirikokous toteaa, että eläkerahastoissa on varoja noin 200 miljardia euroa. Kasvu on noin 5% vuodessa. Varat riittävät yli miljoonan eläkkeensaajan oikeudenmukaisen kohtelun palauttamiseen.
Tiestön kunnossapitoon pikaisesti lisärahaa
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirikokous on huolissaan maakunnan tiestön heikosta kunnosta. Päällystevauriot aiheuttavat vakavia vahinkoja ajoneuvoille ja liikenneturvallisuudelle. Lisäksi monet päällystämättömät soratiet ovat Keski-Suomen maakunnan alueella lähes ajokelvottomassa kunnossa kelirikon ja teiden heikon peruskunnon takia.
Piirikokous vaatii, että maan hallitus osoittaa viipymättä Keski-Suomen tiestön kunnossapitoon tarvittavat lisävarat.
Kivihiilen ja turpeen käyttökielto tulee kalliiksi sekä lisää päästöjä
Keskusta on vaatimassa kivihiilen ja turpeen käyttökieltoa ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vedoten. Tosiasiassa keskustan tavoitteena on varmistaa lähipiirinsä mahdollisuudet rahastaa tuulivoiman ja puuhakkeen tuotantotuilla. Kyse on vuositasolla usean sadan miljoonan euron tulonsiirrosta veronmaksajilta keskustan etupiirille. Hyväuskoiset demarit ja vihervasemmisto antavat täyden tukensa kepulaiselle energiatuotantomme ”viherryttämiselle”. Sen kustantavat veronmaksajat tuotantotukien muodossa sekä taajamien kotitaloudet sähkön ja kaukolämmön kustannuksien nousuna huomio Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ry:n työvaliokunta 22.2.2018 pitämässään kokouksessaan.
Työvaliokunta katsoo kannattavansa turvetuotantoa, mutta painottaa, ettei se rasita esimerkiksi juuri Keski-Suomessa nykyistä enempää luontoamme. Turvetuotannon merkitys paikallisena työllistäjänä korostuu syrjäseuduilla. Monet nuoret löytävät kesätyöpaikan tuotannon liepeiltä. Kotimainen turve vahvistaa kauppatasettamme – Suomi tuo 2/3 energiasta. Biomassasta, kuten puusta, saadaan 6–8 % enemmän tehoa yhteiskäytössä turpeen kanssa. Puun ja turpeen yhteiskäyttö pitää lisäksi kattilat puhtaina, lyhentää huoltokatkoja ja parantaa laitteiston kestävyyttä sekä vähentää ympäristölle haitallisia pienhiukkaspäästöjä.
Suomella ei ole varaa luopua kivihiilen eikä turpeen käytöstä, eikä siihen ole ilmastopoliittista tarvetta. Suomessa kivihiilen osuus sähköntuotannosta on 6,7%. Nekin laitokset ovat sekä sähkön että lämmön yhteistuotantolaitoksia. Suomalaisten sähkö- ja lämpölaitosten ominaispäästöt ovat vain 220 g CO2 / kWh. Suhteessa tuotettuihin kilowattitunteihin Puolan sähköntuotanto tuottaa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä. Saksassa 46% ja tuulivoimamaa Tanskassa 48% sähköstä tuotetaan kivihiilellä. Nekään eivät ole luopumassa kivihiilestä, koska haluavat turvata teollisuutensa kilpailukyvyn.
Pariisin päästötavoitteiden toteutuminen voidaan varmistaa ainoastaan muuttamalla EU:n sisäinen taakanjako oikeudenmukaiseksi. Puolan ja muiden eniten saastuttavien maiden on kannettava vastuunsa. Tarvittaessa ne on pakotettava siihen korvamerkkaamalla osa EU:n rakennerahaston tukimiljardeista päästötavoitteiden toteuttamiseen. Taakan uusjaolla Suomen päästötavoitteet voidaan puolittaa ja säilyttää teollisuustyöpaikat Suomessa. Muutoin teollisuutemme karkaa maihin, joissa sama määrä tuotantoa saastuttaa enemmän ja EU:n kokonaispäästöt nurinkurisen taakanjaon myötä lisääntyvät, PS:n Keski-Suomen piiri ry:n työvaliokunta toteaa.
Keski-Suomen piirissä pitkään ja ansioituneesti toimineet
Pentti Tuomi, Saarijärveltä
ja
Marke Tuominen, Äänekoskelta
palkittiin puolueen viirillä 25.11.2017 syyskokouksessa.
Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo ja Piirin ensinmäinen varapuheenjohtaja Harri Oksanen pitivät kiitospuheet ansioituneille hyvästä työstä puolueen ja piirin hyväksi.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirikokous vaatii, että sote- ja valinnanvapausuudistus rakennetaan tutkitun tiedon ja kokeilujen perusteella ja siten, että julkinen sote-palvelutuotanto säädetään pääsäännöksi ja yksityiset yritykset täydentävät julkista palvelutarjontaa.
Sipilän hallituksen linjana on suosia suuria kansainvälisiä sote-pörssiyhtiöitä. Tätä piirikokous pitää suomalaisten verovarojen väärinkäyttönä ja vastuuttomana.
Sote-uudistuksen keskeisimpinä tavoitteina on palvelujen tasavertainen turvaaminen ja kustannusten kasvun hillintä. Nämä tavoitteet ovat jääneet hallituspuolueiden politikoinnin jalkoihin. Piirikokous vaatii palauttamaan nämä tavoitteet kärkeen.
LIIKENNE
Henkilöliikenne Äänekosken radalle ja kaksoisraide Tampereelle
Perussuomalaisten piirikokous toteaa tyydytyksellä, että osana Keski-Suomen liikenneväylien parantamista rataosuus Äänekosken ja Jyväskylän välillä peruskorjattiin ja sähköistettiin Metsä-Fibren biotehdasinvestoinnin yhteydessä. Piirikokous pitää tärkeänä, että rataosuudella aloitetaan myös henkilöliikenne.
Piirikokous kiirehtii Jyväskylän ja Tampereen välisen radan kaksoisraiteen rakentamista, koska tavara- ja henkilöliikenteen voimakas kasvu tätä vaatii.
Myös maakunnan eteläisen osan, mm. Jämsän ja Keuruun seutujen, liikenneverkon parantaminen on välttämätöntä sekä liikenteen sujuvuuden että turvallisuuden kannalta.
ELÄKE
Eläkeindeksi korjattava pikaisesti
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirikokous vaatii, että eduskunta palauttaa työeläkeläisiä loukkaavan ns. taitetun indeksin ns. puoliväli-indeksiksi. Tällöin eläkkeet seuraisivat nykyistä paremmin palkkakehitystä.
Piirikokous toteaa, että eläkerahastoissa on varoja noin 200 miljardia euroa. Kasvu on noin 5% vuodessa. Varojen puute ei ole peruste yli miljoonan eläkkeensaajan oikeudenmukaisen kohtelun palauttamiselle.
Keski-Suomen perussuomalaisten piiri, piirin hallituksen yksimielisellä päätöksellä;
Tuemme yhtenäisenä ja yksimielisenä joukkona, perussuomalaiset rp;tä ja seisomme
täysin, Jyväskylässä perussuomalaisten puoluekokouksessa kesäkuussa valitun uuden perussuomalaisten puoluejohdon takana. Kunnioittaen ehdottomasti demokraattista vaalitulosta.
Jäsenyydestä luopuneita on todella vähän, vain parissa paikallisessa yhdistyksessä.
Kokonaan uusia jäseniä on tullut niin paikallisyhdistyksiin, kuin puolueeseenkin runsaasti. Myös aikaisempia niin sanottuja hiljaisia jäseniä on aktivoitunut mukavasti toimintaan mukaan.
Tuemme myös Perussuomalaisten puoluehallituksen presidenttiehdokkaaksi ehdottamaa kansanedustajaa, puolueen 1 varapuheenjohtajaaLaura Huhtasaarta täysin sydänmin.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin eduskuntavaaliehdokaslistalle on nyt nimetty täydet 14 ehdokasta. Valitse omasi ja äänestä 19.4.2015! Ehdokkaita tavattavissa kiertueilla ympäri Keski-Suomea! Katso lisää: vaalit.perussuomalaiset.fi
Perussuomalaisten Keski-Suomen piirihallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 14.1.2015 Muuramessa piirin varapuheenjohtajiksi:
1. varapuheenjohtaja Marita Salenius, Multia
2. varapuheenjohtaja Marke Tuominen, Äänekoski
3. varapuheenjohtaja Heikki Puhakka, Petäjävesi
Piirisihteerinä jatkaa Heli Kupari, Jyväskylä
Taloudenhoitajana jatkaa Viktoria Räty, Uurainen
Piirihallituksen kokous nimesi lisäksi kolme eduskuntavaaliehdokasta lisää kevään vaaleihin:
Markku Manninen, 55-vuotias, yrittäjä Hankasalmi
Meiris Suominen, 46-vuotias, key account manager Toivakka
Marko Tiainen, 41-vuotias, metallimies ja järjestyksenvalvoja Pihtipudas
Nyt valittuina on yhteensä 13 ehdokasta ympäri maakuntaa:
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ry
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
Vuosi 2014 on takana ja edessämme on nyt vaalivuosi 2015. Ehdokkaiden valinnat ja vaalityö ovat arkipäivää. Hyvällä yhteistyöllä saamme parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Mikään ei kuitenkaan tule ilmaiseksi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä niin jäsenistöltä, paikallisyhdistyksiltä ja piiriltä. Eduskuntavaalit ovat yhteistyötä ja siihen on panostettava rakentavalla ja vahvistavalla tavalla. Kenenkään yksittäisen ehdokkaan oma etu ei saa olla ensisijalla, vaan kaikkien on toimittava yhteistyössä puolueen ja aatteen hyväksi. Äänestäjät tekevät valinnan ja päättävät ketkä ovat tulevia maamme kansanedustajia.
Työtä pitää siis tehdä. Meidän tulee uskoa asiaamme ja puolueemme linjauksiin yhteisten asioiden hoidossa. Kun puhalletaan yhteen hiileen ja tuetaan toisiamme kaikin tavoin, meillä on mahdollisuus saavuttaa päämäärämme.
Tänä vuonna 2015 on myös puoluekokous. Paikkana tulee olemaan Suomen Turku. Kun eduskuntavaalit on käyty, suuntaamme katseet tärkeään ja meitä kaikkia perussuomalaisia koskettavaan puoluekokoukseen.
Kiitän vielä uutena PS:n Keski-Suomen piiri ry:n puheenjohtajana luottamuksesta Teitä kaikkia! Toivotan myös hyvää alkanutta vuotta ja voimia, että viisautta tuleviin koitoksiin!
Tapani Mäki
puheenjohtaja
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ry
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 15.11.2014 Kannonkoskella, Piispalassa. Paikalla olivat myös kansanedustajat Teuvo Hakkarainen ja Kauko Tuupainen, jotka toivat poliittisia terveisiä osallistujille. Kokousedustajat äänestivät piirin uudeksi puheenjohtajaksi 1.1.2015 alkaen Tapani Mäen, Jyväskylästä. Lisäksi valittiin piirihallitus seuraavaksi kalenterivuodeksi.
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri ry:n piirihallitus 1.1.2015 alkaen:
Keski-Suomen piirihallitus nimesi eilen 31.10. kokouksessaan Suolahdessa kaksi ehdokasta eduskuntavaaleihin 2015. Valituiksi tulivat: Toimi Kankaanniemi ja Eero Paananen.
Nyt valittuna on kaikkiaan 13 ehdokasta. Keski-Suomesta nimetään yhteensä 14 ehdokasta. Piirihallitus jatkaa valintoja alkuvuodesta.
Perussuomalaisia on lähtenyt ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin ympäri maakuntaa. Seurakuntavaalien äänestys 9.11.2014 ja ennakkoäänestys 27.-30.10.2014. Keski-Suomen perussuomalaiset ja sitoutumattomat ehdokkaat sekä listojen nimet löytyvät osoitteesta http://keski-suomi.perussuomalaiset.fi/seurakuntavaalit-2014/
Keski-Suomen piirihallitus nimesi eilen 19.9. kokouksessaan Äänekoskella kolme ehdokasta eduskuntavaaleihin 2015. Valituiksi tulivat: Anna Humppi, 29v. amk insinööri Karstulasta, Marita Salenius 59v. maanviljelijä Multialta sekä Kauko Isomäki, 63v. puhallusvillayrittäjä Jyväskylästä.
Nyt valittuna on kaikkiaan 11 ehdokasta. Keski-Suomesta nimetään yhteensä 14 ehdokasta. Piirihallitus jatkaa valintoja myöhemmin syksyllä.
Perussuomalaiset ovat mukana myös tulevissa seurakuntavaaleissa. Keski-Suomen piirin lähes jokaisen paikallisyhdistyksen alueelta löytyy ehdokkaista joko oma tai yhteislista 9.11.2014 käytäviin seurakuntavaaleihin. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä alueesi paikallisyhdistyksen puheenjohtajaan jonka yhteystiedot löydät: http://keski-suomi.perussuomalaiset.fi/jasenyhdistykset/ Ehdokaslistat jätetään kirkkoherranvirastoon 15.9. klo 16 mennessä.
Keski-Suomen piirihallitus on jatkanut eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämistä. 6.9.2014 kokouksessa Jämsässä nimettiin istuva kansanedustaja Kauko Tuupainen. Nyt listalla on kahdeksan ehdokasta, joista kolme Jyväskylästä ja viisi maakunnista. Ehdokkaiden nimeäminen jatkuu myöhemmin. Kaikkiaan Keski-Suomesta nimetään 14 ehdokasta eduskuntavaaleihin 2015.
Keski-Suomen piirin ylimääräinen piirikokous 29.6.2014 Äänekoskella nimesi ensimmäiset seitsemän eduskuntavaaliehdokasta. Jäsenäänestyksen tulosten pohjalta valituiksi tulivat: Mauno Vanhala, Jyväskylä; Jari Halttunen, Äänekoski; Marko Tuominen, Äänekoski; Heli Kupari, Jyväskylä; Pentti Tuomi, Saarijärvi; Sirpa Rintala, Jämsä. Lisäksi nimettiin istuva kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, Viitasaari. Keski-Suomesta nimetään kaikkiaan 14 ehdokasta. Piirihallitus jatkaa ehdokasasettelua syksyllä. -HK/JV
Piirin kevätkokous pidettiin Muuramen Riihivuoressa 14.5.2014.
Kokouksen alussa Muuramen kunnan Hallintojohtaja Sami Niemi esitteli Muuramen kunnan toimintaa elinkeinoelämän kannalta ja kunnan taloudellista tilannetta sivuten myös kuntajakoselvityksen aikaista tilannetta.
Itse kokous noudatti esityslistan kulkua ja asiat saatiin käytyä, muutamaa seuraavaan kokoukseen siirrettävää asiaa lukuunottamatta aikataulun puitteissa.
Kevätkokousken jälkeen pidettiin piirin hallituksen kokous, jossa käytiin läpi EU vaaleista aiheutuneita kustannuksia sekä millä tavalla edetään viimmeiset viikot.
Keski-Suomen piiri päätti perustaa työvaliokunnan hoitamaan tulevien vaalien järjestelyjä. Työvaliokuntaan jäseniksi nimettiin puheenjohtajat, sihteeri, taloudenhoitaja, vaalipäällikkö ja nettivastaava.
